Norjalainen Tristania oli suosikkibändini joskus lukioaikoina, ja tuleehan heidän ensimmäisiä levyjään edelleen kuunneltua. Hienoa sinfonista goottimetallia kauniiden melodioiden ja taitavien laulusuoritusten kera. Tämä upea kappale on heidän ensimmäiseltä levyltään Widow's Weeds, joka julkaistiin 1998. Nykyään yhtyeellä on eri naislaulaja ja meininki on jonkinlaista tunnelmametallia, joka ei itseeni iske enää juurikaan.
Winternight
Conceal thy precious angellore
I secrete my soul
Under thy wings of sorrow
Dark I embrace thy eyes
Wander lost on life's narrow path
I reveal my heart
To this beauty dressed in dark
Anna Ternheim - No, I Don't Remember
Tästä ruotsalaisesta laulaja-lauluntekijästä olen kirjoittanut ennenkin, postauksessa jossa käsiteltiin sydänsuruihin sopivaa musiikkia. Anna Ternheimin musiikki on kyllä synkähkön sävyistä, mutta kertoo muistakin asioista. No, I Don't Remember kolahti minulle kunnolla, kun näin sitä käytettävän tv-sarjan kohtauksessa, johon se sopi täydellisesti.
I was on a down slide, wasting my days
When I met you I came to such a lovely place
We laughed and cried our way through
The days and nights, the weeks and months
And all the seasons, ups and downs
Emilíana Torrini - Nothing Brings Me Down
Tämä kappale taas vie minut aina mielessäni aikaan, kun vielä opiskelin ja asuin yo-kylässä ja join paljon viiniä. Rentouttava kuuntelukokemus, kuten koko Torrinin Fisherman's Woman -levy on.
Home alone and happy
Nothing brings me down
Full of wine, unsteady
Nothing brings me down
Dark Tranquillity - Misery's Crown
Lopuksi vielä metallimusiikkiakin Ruotsista. Dark Tranquillity on länsinaapurin melodisista death metal -yhtyeistä mielestäni se kaikkein hienoin. He ovat tehneet musiikkinsa aina tyylikkäästi, vaikkakin tyyli on hieman vaihdellut eri levyjen välillä. Misery's Crown on taatun melodinen ja iskevä kappale, joka esittelee DT:n parhaimmillaan.
All has now been broken
On streets I dare not walk
Freedom is an illusion
I build my fences high
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti