Viikon biisit 4/2013

Ultramariini - Elohopeaa

Myönnän, että tajusin tämän kappaleen kunnolla vasta Nuorgamin 2000-luvun kotimaiset pophelmet -listan jälkeen, vaikka toki tämä oli tuttu radiosta jo Ultramariinin ensimmäisen levyn julkaisun ajalta. Elohopeaa todella on pophelmi. Se on täydellinen tyylinäyte yhtyeen kaihoisasta, herkästä, haikeasta ja erittäin kauniista musiikista. Matti Johannes Koivu tulkitsee kappaleen niin, että sanoitukset todella kulkeutuvat ihon alle. Yhtye oli jättää tämän helmen jopa pois Juuri ja juuri olemassa -levyltään, koska biisi oli julkaistu jo pari vuotta aiemmin ep:llä. Monet musiikilliset elämykset ja kylmät väreet olisivat jääneet kokematta, mikäli tämä päätös olisi tehty. Onneksi Elohopeaa pääsi kuitenkin kuultavaksemme.

Mitä ne tekemään tulisivatkaan
sinulle, jossain vain käsi katkaistaan
vuoteemme, en nukkumaan yksin pystyisi

Ne ovat tottuneet saamaan sen minkä
haluavat, meidän kodissamme kaikki tavarat
mahtuvat, sinun taskuihisi

Amaranthe - The Nexus

Vuonna 2011 ilmestyneellä debyytillään minut täysin hurmanneelta Amaranthelta on tulossa odotettu kakkoslevy. Ensimmäinen singlekappale levyltä on nyt julkaistu. The Nexus sekoittaa jälleen tehokkaasti kaikkien yhtyeen kolmen laulajan suoritukset sekä elektronisen taustan ja raskaat kitarat tarttuvaksi popmetallibiisiksi. Aivan edellisen levyn Hunger-hitin kaltainen innokkaan energinen ja ehdoton takamuksellepotkinta se ei ole, mutta hyvä kappale kuitenkin. Jännitän kovasti, miten Amaranthe on selvinnyt hypetetyn ensimmäisen levyn jälkeen siitä ns. vaikean toisen levyn teosta.

Set the Nexus free at last...

Viikon biisit 3/2013

Sin Cos Tan - Trust

Solina Recordsin julkaisuihin pystyy näemmä luottamaan materiaalin laadukkuudessa melkoisella varmuudella. Myös Sin Cos Tan -yhtyeen tummasävyinen elektropop on kaikin puolin hyvin tehtyä musiikkia sekä sävellysten että tuotannon puolesta. Tekijät tosin ovat ansioituneet muusikoina jo ennen tämän yhtyeen julkaisuja sen verran, että laatu oli käsittääkseni aivan odotetunlaista. Kuulostaahan tämä kaikin mahdollisin tavoin komealta. Tätäkin levyä odottelen itselleni vielä kirjaston kautta kokonaan kuultavaksi, joten olen ehtinyt soitella vasta lähinnä näitä singlejulkaisuja. Trust näytti pärjänneen hyvin monissa musiikkilehtien äänestyksissä viime vuoden parhaista biiseistä, eikä ihme.



Florence & The Machine - Rabbit Heart (Raise it Up)

Tämä on kolahtanut Florencen kappaleista viimeisimpänä erityisen paljon. Debyyttialbumi Lungs on pyörinyt omassa soittimessani toistaiseksi vähän vähemmän kuin uudempi Ceremonials, mutta saattaa ehkä ajan myötä nousta korkeammalle paremmuuslistallani. Lungsin kappaleet ovat ehkä hieman vähemmän mahtipontisia ja enemmän indie rockia kuin uudemman levyn, vaikka hyvin tunnistettavia molemmat ovat Florence & The Machinen levyiksi. Pääsyynä tähän tietysti on Florence Welchin mahtava laulaminen, mutta muutenkin bändin musiikki on sopivan omaperäistä. Rabbit Heart kappaleena esittelee jo sitä mahtipontisuutta, jota seuraavalla levyllä kuultiinkin runsain mitoin.

This is a gift, it comes with a price
Who is the lamb and who is the knife?
Midas is king and he holds me so tight
And turns me to gold in the sunlight

Viikon biisit 2/2013

TV On The Radio - Wolf Like Me

Tämä hyvin omanlaatuista musiikkia tekevä amerikkalaisyhtye oli yksi viime vuoden löydöistäni. Heidän albumikokonaisuutensa eivät ole onnistuneet vielä paljoa innostamaan minua, mutta yksittäisiä erittäin hienoja kappaleita löytyy. Musiikki on genreltään jonkinlaista indie rockia, jossa on vaikutteita kuitenkin monenlaisista tyyleistä, esim. hip hopista, elektrosta, trip hopista... Wolf Like Me on yhtyeen toiselta kokopitkältä albumilta. Se on kappaleena valtava purkaus energiaa, joka on luonteeltaan varsin seksuaalista. Vaikutelma syntyy varsinkin sanoituksesta, joka on melko selkeää metaforaa. Hieno biisi kaikin puolin, tällä viikolla totesin sen myös toimivan treenauksen taustamusiikkina mainiosti.

Charge me your day rate
I'll turn you out in kind
When the moon is round and full
Gonna teach you tricks that'll blow your mind
Mongrel mind
Baby doll, I recognize
You're a hideous thing inside
If ever there were a lucky kind, it's
You, you, you, you

Eternal Tears of Sorrow - Swan Saivo

EToS on julkaisemassa kohta uuden levyn, jolta julkaistiin videobiisi Swan Saivo uudenvuodenaattona. Komea biisi heiltä taas kerran, bändi on kuulunut suuriin suosikkeihini jo vuosia. Tunnistettavasti örisevää Altti Veteläistä kuullaan kappaleella jopa vähemmän kuin puhtaita lauluja hoitavaa Jarmo Kylmästä. Tällainen duetointi sopii hyvin EToS:in soittamaan erittäin melodiseen metalliin. Mielestäni bändi on Suomessa jo melodisen death metal -genren ykkönen. Kauniita piano-osuuksia, taitavaa kitarointia ja totutun hyvää meininkiä kaiken kaikkiaan. Uudelta levyltä voi taas odottaa paljon.

He walks alone recalling
The omen of the swan from his dreams
Wading through the gloomy backwoods
By the surging darkened stream

Uutta blogissa: Viikon biisit 1/2013

Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni taas blogin suhteen, sanotaan sitä vaikka jonkinlaiseksi uudenvuodenlupaukseksi... Eli nyt alkaa uusi kirjoitussarja, viikon biisit, jossa esittelen yhden tai useamman kyseisen viikon aikana kuuntelemistani mainitsemisen arvoisista kappaleista. Viikon biisit julkaistaan aina viikonloppuisin. Kappaleet voivat olla uusia tai ilmestyneet kauan sitten. Olen todennut, että mahdollisimman vähän rajoituksia on blogin kirjoitukselle hyvästä :)

Tämän viikon kappaleet ovat siis olleet:

Manboy - A Bore

Jep, eli aloitan sarjan kaivamalla kappaleen lähes 12 vuoden takaa. Olen kuitenkin herännyt suomalaisen Manboy-yhtyeen loistavuuteen vasta viime aikoina, ja nyt alkuviikosta lainasin yhtyeen muutaman levyn työpaikaltani kirjastosta. Kauniin melankolinen rock-kappale A Bore oli Manboyn ensimmäinen single ja läpimurtokappale heidän ensimmäiseltä levyltään Strech Your Religion. Biisi jäi soimaan päähäni eräänä iltana vielä nukkumaan mennessänikin, joten totesin, että mainitsen tässä sen, vaikka yhtyeen tuotannosta löytyy muitakin helmiä. Lisäksi tämä sanoitus kolahti itseeni nyt erityisen paljon. Harmillisen vähälle suosiolle Suomessakin Manboy on kyllä jäänyt.

I haven't always been like this
I really am a hopeless observer
I used to see the world as one

Bat for Lashes - Daniel

Tämäkin on jo, ainakin hipsterien ajanlaskulla, aika "vanha". Bat for Lashesiakin olen kuunnellut enemmän vasta viime aikoina, ja Two Suns -levy on ollut nyt soitossa. Olen uudempaa The Haunted Maniakin kuunnellut muutaman kerran Spotifyn kautta, mutta lisäkuuntelut saavat odottaa toistaiseksi sitä, että varauksessa oleva levy saapuisi minulle kirjaston kautta. Tämä artistin eka hittibiisi ei avautunut minulle kunnolla ihan ensimmäisillä kuunteluilla, mutta lopulta sitten oli pakko todeta, että ihana kappalehan tämä on. Rauhalliset suvantokohdat yllättävissä paikoissa tekevät tästä hieman epätyypillisen hitin, mutta tarttuvuutta ja hienoja melodioita löytyy reippaasti. Natasha Khan käyttää kaunista lauluääntään taitavasti.

When I run in the dark
Daniel
Into a place that's vast
Daniel
Under a sheet of rain in my heart
Daniel
I dream of home