Kuukauden biisit 11/2016

Astrid Swan - A Long Time Running

Astrid Swan on tehnyt musiikillisen paluun selvittyään vakavasta sairaudesta, ja uusi kappale onkin tunnelmaltaan toiveikas. Kuuntelen sitä nyt katsellessani bussin ikkunasta tuulen auki puhaltamaa taivasta, talviaurinko paistaa, ja biisi sopii täydellisesti juuri tähän. Artisti on lähtenyt selvästi taas uusille urille, ja pitkälle on muutenkin tultu, jos muistelee hänen ensimmäisen levynsä pianovetoista taidepoppia. A Long Time Running -kappale nojaa täysin elektronisuuteen, se voisi olla vaikkapa jonkin soundtrackin intro. Kolmessa ja puolessa minuutissa tunnutaan valmistelevan jotain, mikä kuitenkin jää vielä kulman taakse odottelemaan. Muut uudet kappaleet paljastanevat aikanaan, mitä se lopulta on.





Tove Lo - True Disaster

Tove Lon uuteen albumiin sisälle pääseminen on vielä vaiheessa. Täsmäiskuhittejä ei Cool Girl -sinkun lisäksi ole löytynyt juuri muita kuin True Disaster, mutta hyvä että edes se. Biisi on juuri sellaista tunteikasta ihmissuhdepoppia, mihin Tove Lon Queen of the Clouds -albumilla parhaimmillaan totuttiin. Sanoitukset ovat bailupoppiin sopien ihanan hömppää, ja on pakko fiilistellä, että jonkun artistin kappaleessa laini kuten "I said come on, zero fucks about it" tuntuu täysin luontevalta eikä nololta ja teinimäiseltä. Ja entäs sitten tämä kertosäe:

Keep playing my heartstrings faster and faster
You can be just what I want, my true disaster
Keep playing my heartstrings faster and faster
You can be just what I want, my true disaster

Newton Faulkner - Get Free

Spotifyn viikkosuositustenkin löytöjä tietysti pääsi taas mukaan. Newton Faulknerin Get Free kiinnitti huomion itseensä kevyellä rosollaan ja kiehtovan riemukkailla laulumelodioillaan. Googletus paljastaa artistin olevan koko nimeltään Sam Newton Battenberg Faulkner, brittiläinen folk rockia tekevä laulaja-lauluntekijä, joka on näytellyt Green Day -musikaalissakin. Biisi puolestaan on cover ja alun perin Major Lazerin, mikä tuli kyllä täysin puskista, enkä kerta kaikkiaan muista tätä heidän versionaan kuulleen ennen. Newton Faulkner on tehnyt elektropop-kappaleesta kyllä toimivaa folkahtavaa pop rockia omassa versiossaan.

Never got love from a government man
Heading downstream till the levee gives in
What can I do to get the money
We ain't got the money, we ain't gettin' out

For BDK - Look Back to Remember This Crime

Postauksen lopuksi sopii asettuminen rauhallisempiin tunnelmiin. Biisikattauksesta oli myös tulossa varsin duurisointuinen, joten tässä vielä pakollinen melankolian annos. Kappale alkaa hauraan huokailevalla laululla, sitä seuraavat dramaattiset mutta helkkyvät koskettimet. Tempo on hidas, ja jotakin koskettavaa saadaan aikaan hyvin vähäeleisesti. Taas piti yhtyeestä ottaa selvää hakukoneen avulla: kyseessä on ruotsalainen duo, jonka jäsenet ovat muusikot Marcus Borrman ja Adele Kosman. Taitavaa jälkeä on tämä, ja soittolistalleni päätyi muutakin heiltä.

Kuukauden biisit 10/2016

Huomasin tänään Facebookin muistoista, että olen myös viime vuonna blogannut lokakuun biisit vasta 8. marraskuuta. Tämä on näemmä vuosi toisensa jälkeen yhtä kiireistä aikaa.

Ella Lymi - Poikii on

Olin kuullut Ella Lymin Poikii on -kappaleesta puhuttavan, mutta törmäsin biisiin lopulta sattumalta radiota kuunnellessani. Totesin, että erittäin mainiosta kappaleesta on kyse - melodiat onnistuvat niin koskettamaan kuin koukuttamaan. Nyt googletuksen perusteella laulaja paljastui vasta 19-vuotiaaksi, ja mikäpä siinä, en olisi äänestä kyllä osannut niin nuoreksi päätellä. Biisin tekijöiksi on mainittu Aku Rannila ja Saara Törmä. Musiikkitaustassa on jotain rosoista, mikä viehättää poikkeamalla tavanomaisesta kotimaisesta radiopopista. Myös herkänhaikea tunnelma kiinnittää huomion jo ensikuulemalla.

Tai ihan sama se kaikki on myöhäistä,
mä luovutan nyt ja mä lähden
Ja ton viereisen kuppilan pöydästä mä löydän sun paikalle toisen
Kato poikii on

LEIF - Boys Who Want Love

Sympaattista elektropoppia pojista, jotka haluavat rakkautta, aww. Olihan tähän pakko tykästyä, kun tuli vastaan Spotifyn viikkosuosituksissa. LEIF on uusi norjalainen artisti, joka on ilmeisesti varsin indie, sillä tälläkin biisillä oli vain vajaat 3 000 Youtube-toistoa. Spotify-kuunteluita on sentään lähes 100 000. Kitara helisee herkästi biisin taustalla ja tunnetta saadaan luotua myös laulumelodioin, vaikka itse laulu onkin vedetty vahvasti autotunen läpi. Kiva löytö oli tämä.

Boys who want love
Girls who want freedom
Now that you're gone
Haunted by memories

Just go out
Seem to remember you every day
Just go now
Seem to remember almost everything

Hajk - Medicine

Myös tämä toinen Spotify-suositusten lyötöni viime kuulta on Norjasta, miten sattuikaan. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että Norjassa tehdään paljon hyvää musiikkia, eikä paljosta siitä täällä edes tiedä. Hajk on fiilistelevää indierockia soittava yhtye, jonka kappaleiden lauluosuuksista vastaa kaikkiaan kolme yhtyeen jäsentä. Medicine-kappaleen vokaalit hoitaa kuitenkin suurimmaksi osaksi bändin laulaja-perkussionisti Sigrid Aase, jonka persoonallista lauluääntä on mukava kuunnella. Bändin Soundcloud-sivulla biisin luonnehditaan olevan "scandi-psych masterpiece"... Hyvältä kuulostaa joka tapauksessa.

Kuukauden biisit 9/2016

Seinabo Sey - Hard Time

Tämän myötä palataan vielä kerran viime kesään ja Ruisrockiin. Ruotsalaisen soul pop -artisti Seinabo Seyn meno rantalavalla vakuutti vahvasti, kun olin päätynyt kuuntelemaan hänen keikkaansa lähinnä "hengaillaan nyt tässä lähistöllä"-ajatuksella. Aiemmin lähinnä rauhallisesta Still-biisistä tuntemani upeaääninen laulaja kiskaisi mukaan meininkiinsä hienon Hard Time -kappaleensa jämäkällä poljennolla. Rakastan tässä erityisesti pysäyttävää c-osaa, joka viimeistelee biisin hienouden.

This time I will be
Louder than my words
Walk with lessons that
Oh, that I have learnt
Show the scars I've earned
In the light of day
Shadows will be found
I will hunt them down

Years & Years - Meteorite

Nytin uutisotsikoita mukaillen: Years & Years levytti viimein uutta musiikkia ja tämän takia se on niin täydellistä. Meteoriten kuuleminen ensimmäistä kertaa jännitti melko paljon. Uuden Bridget Jones -elokuvan soundtrackille tehdyn biisin tekemä ensivaikutelma oli, että ei tämä kyllä Communionin parhaiden hetkien tasolle nouse, äh. Onneksi jo pari lisäkuuntelua liimasivat kappaleen melodian takaraivoon hyvässä mielessä. Onhan tämä ihan mainiota bilemusaa. Ei sitä koskettavinta Years & Yearsia, vaan tällaista meteoriitin lailla iskevästä rakkaudesta kertovaa kevyttä ilottelua, mutta sellaisellekin on paikkansa ja kyllä biisi soittolistallani varmasti pysyy. Musavideolla on tosi paljon glitteriä, mikä sekin sopii tunnelmaan.





Röyksopp feat. Susanne Sundfør - Never Ever

Myös Röyksoppin ja Susanne Sundførin yhteistyö jatkuu tunteellisen Running to the Sean jälkeen enemmän biletunnelmissa. Tämänkin kanssa oli ensikuulemalta se olo, että parempaankin olisi pystytty, mutta nykyään ilahdun kovasti joka kerta kun Never Ever soi radiossa tai soittolistaltani. Biisin sanoitukset ovat kyllä varsin huttua, niihin ei ole selvästikään jaksettu juuri aikaa käyttää. Tanssilattioille kappale sopii Röyksoppin muun tuotannon tapaan täydellisesti. Haluaisin joka tapauksessa kuulla näiltä norjalaisartisteilta yhteistyönä vielä monta kappaletta lisää.

Oh, wanna get to know you
Oh, wanna shout it out
Would it really show you
Oh, what it's all about?

Never ever gonna let you go now
I don't wanna cry
Never ever gonna let you go now
Not that I'm in love

Reni Jusis - Zombi Swiat

Tämä oli jännä löytö Spotifyn viikoittaisista suosituksista: puolalaista elektropoppia. Reni Jusis on laulaja-lauluntekijä-tuottaja, joka on Wikipedian perusteella muutellut musatyyliään melko paljon uransa aikana. Zombi Swiat on tämän vuoden huhtikuussa julkaistulta BANG!-albumilta. Aika simppeliä elektroahan tämä sinänsä on, mutta jokin mystinen tässä varsin melankolisessa kappaleessa kiinnitti huomioni. Jonkin verran se voi johtua toki kielieksotiikasta (kappale on laulettu puolaksi), mutta sanoisin, ettei se ole pelkästään sitä. Piristävää, että joskus löytää muuallakin kuin Länsi-Euroopassa tai Yhdysvalloissa tehtyä musiikkia.

Kuukauden biisit 8/2016

Elias Gould - Omituinen ystävä

Näin Elias Gouldin elokuun aikana livenä kahdestikin: Flow'ssa kokonaisen bändin kera "rokkikeikalla" ja Turun taiteiden yönä ravintolalaivalla akustisesti. Kummassakin kontekstissa Gouldin musiikkia kuuntelee mielellään, ja sävellykset toimivat riisuttuinakin versioina. Uusi kotimainen artistilupaus on saanut tehtyä jo joukon mainioita kappaleita kuten Huvilakatu, Kylmää ja kuumaa, Ikuinen heinäkuu, Viininpunainen... Tänä vuonna julkaistun viiden kappaleen Elias Gould EP:n aloittaa vauhdikas Omituinen ystävä, jonka yleisfiilis ja sanat iskivät kyllä kerrasta.

ku kasarin lapset
kasvanu harhaan
nurkassa yksin on ihan hyvä olla
kuka pelastas parhaat
no mä oon tavannu yhden ja hän ei tahdo eikä pyydä mitään
on omituinen ystävä, jolla on omituiset jutut
eikä häiritse ketään
on ihan niinku sä, on ihan niinku mä

Dua Lipa - Hotter Than Hell

Flow-festareiden helmiin kuului myös brittiartisti Dua Lipa, joka on päässyt meillä soimaan jo TV-mainoksiinkin. Todellinen pankinräjäytysbiisi Lipalta on ollut Hotter Than Hell, joka on äärimmäisen onnistunut popkappale. Ensimmäisestä säkeestä lähtien koukuttava, tanssittavaan kliimaksiin vievä biisi on vuoden parhaita tähän mennessä. Dua Lipa on nyt 21-vuotias ja häneltä on julkaistu muutama singlebiisi, kokonainen albumi on vielä tekeillä. Britanniassa syntynyt Lipa muutti vanhempiensa (jotka ovat Kosovon albaaneja) mukana teini-ikäisenä Kosovoon muutamaksi vuodeksi, mutta palasi sitten takaisin ja alkoi edistää muusikonuraansa Lontoossa. Jään innolla odottamaan, minkälaista musiikkia häneltä vielä on tulossa.

I'm not here to make you kneel
But it's praise that I'll get
You ain't gonna walk free boy
Not finished with you yet, no

Can you feel the warmth? Yeah
As my kiss goes down you like some sweet alcohol
Where I'm coming from, yeah
It's the darker side of me that makes you feel so numb

Massive Attack - The Spoils

Massive Attackin hienolla ja yllätyksiä tuottaneella Flow-keikalla ei kuitenkaan kuultu tätä heinäkuun lopulla julkaistua komeaa kappaletta. The Spoils -biisin lauluosuudesta vastaa myös vuoden 2010 Heligoland-albumin Paradise Circusilla laulanut Hope Sandoval. Kaunista jälkeä on yhteistyöstä syntynyt tälläkin kerralla. Elekrotaustat ovat varsin minimalistiset ja päällimmäiseksi nousevat syntikat sekä jouset, joita en vastaavalla tavalla muista käytetyn Massive Attack -kappaleella ennen. Saavat toki käyttää jatkossakin, upealta kuulostaa. Huomion ansaitsee myös musiikkivideo, jolla esiintyy Kate Blanchett.

But I somehow slowly love you
And wanna keep you the same
Well, I somehow slowly know you
And wanna keep you away

M83 - Reunion

M83:n keikkaa Flow'ssa menin katsomaan hieman liian myöhään, sillä väkeä oli pakkautunut isoonkin telttaan jo niin tiiviisti, että sisälle oli lähes mahdotonta päästä. Takareunastakin onneksi kuuli musiikin ihan hyvin. Keikan jälkeen soittoon on päätynyt varsinkin setin avauskappale Reunion bändin menestyslevyltä Hurry up, We're Dreaming. Biisi on todellinen tunnelmannostattaja ja sopiikin hienosti keikkojen alkuun. Huudatusta ja hurmosta, syntikoita ja sankaruutta. Siitä se lähtee.

There's no more loneliness
Only sparkles and sweat
There's no more single fate
You make me feel myself

Kuukauden biisit 6-7/2016

Lomailin kesä-heinäkuun vaihteessa niin töistä kuin blogiin postaamisestakin, joten nyt kesätauon jälkeen tulee kuusi biisiä, joita olen fiilistellyt kesä- ja heinäkuun aikana.

Alma - Karma

Otetaan alkuun tämä ilmiselvä kappale, maailmalla isojen levy-yhtiöiden kanssa sopimuksia tehneen Alman ensisingle Karma, joka on tullut soitetuksi myös Elton Johnin radio-ohjelmassa. Oli aika hienoa, kun Alma tuli esittämään kappaleen Ruisrockissa Tavastian lauantaidiscon yhteydessä pienellä lavalla juuri ennen Major Lazerin keikkaa. Paikalla olleet pakkautuivat heti lavan eteen diggailemaan kappaletta, joka todella on mainiota ja tuotannoltaan kansainvälisen kuuloista soulahtavaa poppia. On mahtavaa miten Alman oma soundi pääsee vahvasti esille, ja biisi tuntuukin olevan tehty juuri hänelle eikä kaivettu jostakin tekijöiden jämäkappaleiden laarista.

I bring the karma to your game,
you better run run run yeah, it's coming your way

I bring the karma to your game,
you better run run yeah, that bitch don't play

Vesala - Ei pystyny hengittää

Paula Vesalan ensimmäiseltä sooloalbumilta odotettiin paljon ja monta hyvää kappaletta levyllä onkin. Sinkkuina on nyt julkaistu viheltelyn säestämä rakkauslaulu, kevyellä fiiliksellä etenevää indierockia ja letkeä kesähitti. Levyllä on kuitenkin (jälleen odotetusti) hyvin riipivää materiaalia, kuten kolmantena soiva Ei pystyny hengittää. Vesala käsittelee kappaleessa päättyneen ihmissuhteen jälkitunnelmia vähemmän tyypilliseltä puolelta. Musiikillisesti kappale on levyn raskainta materiaalia ja se tyrmää kuulijan kerrasta pysähtymään paikalleen. Itse unohdin melkein kävellä liikennevaloista yli vihreän vaihtuessa.

Sä voit puhuu musta ihan mitä vaan
ja ihan kenelle vaan, joo
Mä en pelkää enää mitään
En puheita, yksinäisyyttäkään

Oli mullakin tunteet
Oli mullakin sydän
Ja se päätty nyt tähän
Oli mullakin voimaa vaan vähän

Pariisin kevät - Tiputa sun aseet

Innostuin ensimmäistä kertaa Pariisin kevään uudesta biisistä Mielikuvituksen tuotetta -kappaleen jälkeen, ja siitä on aikaa sentään jo kolme vuotta. Kesäkuussa julkaistu Tiputa sun aseet kolahti kuitenkin kerrasta. Melodiat toimivat sinkkubiisille sopivan komeasti ja musiikillisesti tämä on muutenkin kiinnostavampaa kuin olen yhtyeeltä parilla viime levyllä kuullut, kertosäkeeseen rakennetaan kliimaksia hienosti. Ainakin omiin korviini kuulostaa siltä, että yhtye on nyt löytänyt sen taidon tehdä hienoa, omaperäisen koskettavaa popmusiikkia, johon ensimmäisellä kahdella levyllä tykästyin.

Tiputa sun aseet
Ilman sanoja
Sytytät mut tuleen
Lyöt mun rumpua
Eikö me olla viattomia?
Sytytetään tulet pitkin rantoja

Ruger Hauer - Charlie Mansonin häät

Ennen Ruger Hauerin Ruisrockin keikkaa (jolla olivat tietysti mukana myös uudella levyllä vierailevat Reginan Iisa ja Mikko Pykäri) kuuntelin aikaisempaa tarkemmin Mature-albumia. Löysin sieltä aiemmin kuuntelemieni muutaman biisin lisäksi tällaisen kaunistunnelmaisen (vaikka sanoitukseltaan hieman karun) kappaleen, joka kohosi livenä kuultuna entistäkin paremmaksi. Tietysti koska Iisa Pykäri laulamassa nättiä melodiaa ei konseptina oikein voi mennä pieleen. Herkällä kitaransoitolla alkava biisi ei ole tyypillisimpiä, joita voisi kuvitella löytävänsä räppilevyltä, joten uskoisin tämän toimivan genreä hieman vieroksuvillekin. Hieman kuten kappaleen alussa äänessä olevan Paperi T:n musiikkikin toimii, ainakin omassa tapauksessani.

Mä kelaan et onks nää taas vaa yhet Charlie Mansonin häät
Morsian mustassa hunnussa
Kuolinvuoteella tunnustan
Joo mä nään: nää on taas vaa yhet Charlie Mansonin häät
Me molemmat tiedetään
Et murha on vaan osa elämää

Major Lazer ft. Justin Bieber & MØ - Cold Water

Ruisrockissa niin ikään esiintyneen Major Lazerin uusi kappale on erittäin tuore, se ilmestyi vasta muutama päivä sitten. Vierailijoina ovat aiemminkin Diplon kanssa yhteistyötä tehneet Justin Bieber ja MØ. Major Lazerin tunnetuimpia kappaleita huomattavasti seesteisempi Cold Water on jälleen taidokasta elektropoppia ja vaikutteita on Bieberin Sorry-kappaleen tavoin otettu dancehall-musiikista. Haastetta on Diplon mukaan tuonut näin "indien" musiikin tekeminen Bieberin kanssa, sillä Diplo ei halua Bieberin takana olevan massiivisen markkinointikoneiston sekaantuvan omaan musiikintekoonsa.

And if you feel you're sinking, I will jump right over
Into cold, cold water for you
And although time may take us into different places
I will still be patient with you
And I want you to know

I won't let go
I'll be your lifeline tonight...
I won't let go
I'll be your lifeline tonight...

Kyla La Grange - Cut Your Teeth

Lopuksi kaikkien näiden uusien kappaleiden jälkeen otettakoon pari vuotta sitten ilmestynyt biisi brittiläiseltä laulaja-lauluntekijältä. Kyla La Grangen Cut Your Teeth -levyn nimikkobiisi on ihanan haikeaa popfiilistelyä, jollaista en hyvin tehtynä kyllästy ikinä kuuntelemaan. Tämäntapaisia kappaleita päätyy vaivihkaa soittolistalleni jatkuvasti. Minimalistista elektro-syntikkapoppia tekevä artisti oli muutenkin kiehtova löytö, ja tätä postausta varten Cut Your Teethin taas kuunneltuani piti jatkaa myös muiden La Grangen kappaleiden parissa.

Didn't I make it harder?
Didn't I leave you that?
Was it too much to ask you?
Why it is you still care?

You cut your teeth on the lack of answers, singing
Come back home and it don't feel the same
Well I've bled words onto a page for you
And you never knew my name

Kuukauden biisit 5/2016

SAARA - California

SAARA julkaisi uuden ep:n Hello I'm Saara ensimmäisenä julkaisunaan Capitol Recordsin kanssa tulleen välirikon jälkeen ja onnistui yllättämään. Kaikki kolme biisiä ovat hyviä, varsinkin aloituskappaleesta California olen pitänyt paljon. Seesteisempi elektroninen musiikki toimii hänelle selvästi paremmin kuin Ur Cool -kappaleella kuultu tyyli, jota juuri kukaan tuskin haluaa tulevaisuudessa enää muistella. Tekemällä tehty teinipoppi ei päässyt biisinkirjoituksen tasoltaan lähellekään tämän uuden ep:n kappaleita. Alla olevassa Youtube-videossa on akustinen liveversio California-kappaleesta, ja kaiken pohjana olevat kauniit melodiat tulevat hienosti esiin.

California, how I hate to love you
Can't get sober, I'd do anything for you
It's a good dream until I wake up
Think we can make it baby, you're my California

Anohni - Drone Bomb Me

Aikaisemmin Antony and the Johnsons -yhtyeessä musiikkia tehnyt Anohni vaihtoi tyylilajin syntikkapopin keinoin esitettyihin protestilauluihin. Epätavallinen yhdistelmä toimii nerokkaasti ainakin hänen uudella Hopelessness-levyllään. Kukapa sopisi paremmin tulkitsemaan maailman murheita ja vääryyksiä kuin Anohni, sillä hänellä on kaikki siihen vaadittava intensiteetti ja riipaisevuus. Hopelessness jää varmasti historiaan yhtenä tämän vuoden albumeista, toistaiseksi se on minulla ollut ehkä se kuunnelluin uutuuslevy. Drone Bomb Me on järisyttävä kappale lapsesta, joka toivoo tulevansa pommitetuksi kuolleiden vanhempiensa tapaan.

So drone bomb me
(Drone bomb me)
Blow me from the mountains
And into the sea
Blow me from the side of the mountain
Blow my head off
Explode my crystal guts
Lay my purple on the grass

Mø - Final Song

Møn uudella sinkkubiisillä on potentiaalia jonkinlaiseksi kesähitiksikin, sen verran mukavantuntuinen meininki siinä on. Mikään tanssilattian räjäyttäjä tämäkään biisi ei ole, vaan kyseessä on fiilistelevää popmusiikkia jälleen varsin seesteisellä otteella. Pidän Final Songista kuitenkin enemmän kuin hänen edellisestä julkaisustaan Kamikazesta, mutta silti odottelen vielä sitä räväyttävää uutta biisiä.

Baby when we were young
There was nothing to make believe
And the songs that we sang
They were written for you and me
Melodies on repeat
That's what I hear when you're by my side
Yeah, that's what I hear when you're by my side

Cajsa Siik - Higher

Tämä oli pitkään soittolistallani sellaisena ihan kivana ja omaperäisenä popkappaleena, mutta eräs aamu töihin kävellessä ja biisin sattuessa soimaan kuulokkeistani tajusin sen olevan suorastaan loistava (saan usein vastaavia oivalluksia työmatkoilla musiikkia kuunnellessa). Niin melodioissa, tunnelmassa kuin sanoissakin on jotain sydämeenkäyvää ja mieltä kohottavaa. Cajsa Siik on ruotsalainen indie pop -artisti ja Higher on Spotify-kuunteluiden perusteella hänen suosituin kappaleensa, se on julkaistu 2014. Biisintekotaito antaisi mahdollisuuden huomattavasti nykyistä suurempaankin suosioon.

What if a dream could tell me how
What if a minute was forever
Now I am climbing out of my mind
Now I can sense you even better

Crystals in an open sky
Lose you left to figure out
Higher
I can feel it coming down
It all makes sense when you're around
Higher

Kuukauden biisit 4/2016

The Hearing - Backwards

Huomasin Twitterissä hehkutusta The Hearingin juuri ilmestyneestä Adrian-albumista ja päätin ottaa levyn kuunteluun. Sitten havaitsin, että sinkkuna ja videon kera julkaistu Backwards-kappale oli tarttunut omalle Spotify-soittolistalleni jo aiemmin, todennäköisesti kuunneltuani jotakin uutuuslistaa. Mainio kotimainen elektropopin tekijä osaa säveltää ovelan kiinnostavia melodioita ja tuotanto on huippuluokkaa. Monikerroksinen musiikki on täyttä juhlaa korville ja ansainnut ylistyksensä. Adrian pärjännee myös vuoden kotimaiset levyt -äänestyksissä, sillä sen muutkin biisit ovat vahvoja.





Susanne Sundfør - Accelerate

Edellistä artistia on verrattu tähän norjalaisnimeen, joka on tullut usein vastaan ja olenkin ensimmäiseksi tykästynyt hänen yhteistyökappaleisiinsa M83:n ja Röyksoppin kanssa. Sundførin omista kappaleista synkeämpiä sävyjä sisältävä Accelerate kehutulta Ten Love Songs -albumilta on viime aikoina kolissut aivan uudella tavalla. Hyvä dramatiikan rakentelu hienoon kertosäkeeseen kulkiessa ja vaihtelevuus biisin sisällä (esim. vimmaiset urunsoittelut!) ovat tehokas resepti tällä kappaleella.

Start the car, don't look back, accelerate
This must be paradise, cause we can't fake
It's too late, it's too strong
It's all we got, it's the siren song

Pet Shop Boys - The Pop Kids

Synapopklassikkoyhtye on edelleen hyvässä vedossa. Tutut elementit kuten tarttuvuus, tanssittavuus ja hienoinen melankolia ovat PSB:n Super-levyn singlekappaleella edelleen olemassa ja hyvinvoivia. Koko huhtikuussa ilmestyneeseen levyyn enemmän perehtynyt kaverini totesi tämän olevan ainoa selkeä hittikappale muiden ollessa enemmän tunnelmointia. Hyvää ja varmasti monelle samastuttavaa jatkumoa upean yhtyeen tuotantoon biisi ainakin on.

They called us the Pop Kids
’cause we loved the pop hits
and quoted the best bits
so we were the Pop Kids
I loved you

Kent - Dom Som Försvann

Kaverini soitti minulle tätä tykästymäänsä kappaletta Kentin vuoden 2005 The Hjärta & Smärta EP:ltä ja aikaisemmin ohi korvieni kulkenut kappale osui itseenikin jämäkästi. Kappaleen riffistä tulee mieleeni jopa Katatonian tuotanto jostakin Discouraged Onesin ja Tonight's Decisionin ajalta, mikä ei ollut ensimmäinen odottamani mielleyhtymä Kentin kappaleelta. Vertaus kertoo paljon tunnelmasta, jota täydentävät vielä lapsikuorot useassa kohdassa biisiä. Dom Som Försvann on todellinen helmi tämän uraansa valitettavasti lopettelevan yhtyeen komeassa diskografiassa.

Kom låt oss gå härifrån
Låt oss resa någonstans
Resa långt härifrån
Låt oss bli dom som försvann